Formari e cuadris flessionâi

autoinvidâsi v.rif.

INDICATÎF
  Presint Imperfet Passât Futûr sempliç
jo mi  autoinvidi  autoinvidavi  autoinvidai  autoinvidarai 
tu ti  autoinvidis  autoinvidavis  autoinvidaris  autoinvidarâs 
lui/jê si  autoinvide  autoinvidave  autoinvidà  autoinvidarà 
nô/noaltris si  autoinvidìn  autoinvidavin  autoinvidarin  autoinvidarìn 
voaltris/Vô si  autoinvidais  autoinvidavis  autoinvidaris  autoinvidarês 
lôr si  autoinvidin  autoinvidavin  autoinvidarin  autoinvidaran 
CONIUNTÎF
  Presint (I forme) Presint (II forme) Imperfet
jo mi  autoinvidi  autoinvidedi  autoinvidàs 
tu ti  autoinvidis  autoinvidedis  autoinvidassis 
lui/jê si  autoinvidi  autoinvidedi  autoinvidàs 
nô/noaltris si  autoinvidìn  autoinvidedin  autoinvidassin 
voaltris/Vô si  autoinvidais  autoinvidedis  autoinvidassis 
lôr si  autoinvidin  autoinvidedin  autoinvidassin 
CONDIZIONÂL
jo mi  autoinvidarès 
tu ti  autoinvidaressis 
lui/jê si  autoinvidarès 
nô/noaltris si  autoinvidaressin 
voaltris/Vô si  autoinvidaressis 
lôr si  autoinvidaressin 
IMPERATÎF
   
tu  autoinviditi 
   
nô/noaltris  autoinvidìnsi 
voaltris/Vô  autoinvidaitsi 
   
PARTICIPI PASSÂT
  Singolâr Plurâl
Masculin autoinvidât autoinvidâts
Feminin autoinvidade autoinvidadis
GJERUNDI
autoinvidantsi